10-11.7 Agilitykisat Maaninka

Nyt on sitten 2-luokkakin korkattu. Kävimme Nicon kanssa juoksemassa 4 starttia Maaningalla KPSH Ry:n järjestämissä kisoissa. Lämpöä riitti, pilvetön taivas ja mittari heilui 27-28 asteen tienoilla koko ajan. Tulokseksi 4 startista muodoistu seuraavaa
A-kisa: RV 0, AV +1,43s
B-kisa: HYL (Putken suoritus väärin päin)
C-kisa: RV 10, AV +8, s
D-kisa (hyppy): RV 0, AV 0,95s

Vauhti oli vähän hukassa, johtuen osittain liian pehmeästä ohjauksesta ja osittain lämmön vaikutuksesta. Oli kuitenkin mukava huomata että teknillisesti emme olleet ollenkaa hukassa tässä luokassa. Jokainen startti oli hyvin hallussa yksittäisiä kohtia lukuunottamatta ja näistä sitten kerättiin nuo virheet ja ylimääräiset ajat. Paljon syntyi myös ajatuksia treeneistä millä ruvetaan nyt kirimään sekuntteja pois ajoista. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Nyt koira hieronnan kautta lyhyelle Agilomalle ja kohti uusia haasteita.

Agilitykisat 5.6.2010 Kajaani ja 6.6.2010 Iisalmi

Tämä kilpailukausi avattiin kesäisessä (Rakeita lähtöjen välillä :D ) Kajaanissa. Tuomarina Sari Mikkilä. Tulokseksi tuli A-kisasta (Agility) 10+2,05s yliaikaa, sijoitus 3. B-kisasta (Agility) 0 tulos. AV -6,81s , sijoitus 1. Ensimmäinen 0 siis ansaittu. Syynä A-kisan virheisiin kepeille tehty takaleikkaus ja otteen herpaantuminen.

Seuraavana päivänä oli vuorossa Sawon tassujen kisat Iisalmessa, tuomarina Jari Tienhaara. A-kisasta (Agility) tulokseksi 5+2,73s, sijoitus jälleen 3. B-kisasta (hyppy) puhdas rata, 0 tulos, AV -9,74s, sijoitus 1. A-kisan 5 kepeiltä joilla ohjaajan innostuminen kostautui liikana kirittämisenä.


This agility competition season is now opened. First in Kajaani (5.6), judge Sari Mikkilä.
- Start A (agility course), result: 10 +2,05s, third place
- Start B (agility course), result: 0 -6,81s, first place.
Our first clean run within time limit.

Next day we were in Iisalmi, judge Jari Tienhaara
- Start A (agility course), result: 5 +2,73s, third place
- Start B (jump course), result: 0 -9,74s, first place.
Our second clean run within time limit.

Elsin agility

Tänään oli ohjelmassa tutustua keinun liikkeeseen eli Elsi keinun päätyyn ja keinu keinumaan.
Harjoituksia vinokepeillä ja Elsi alkaa jo oivaltaa mitä pitää tehdä ja pujottelu sujuu mallikkaasti. Pussikaan ei enää ihmetytä vaan sinne voi jo karata aivan omiaan.
Uutena esteenä tänään oli muuri, jonka yli Elsi meni sen kummemmin ihmettelemättä.
Tämän jälkeen oli estesarjat:
*putki, hyppy
* hyppy, putki, hyppy
* muuri, hyppy, putki, hyppy
* hyppy, putki, hyppy, muuri
noista viimeiseen sarjaan piti putki ottaa lennosta ja sitten hypyt. Muurin takana olikin maailman paras palkka eli Jake makupalojen kanssa ja tuossa palkassa on ne makupalat aivan ylimääräistä :)
Näitten lisäksi tottakai kontakti harjoituksia puomilla ja A-esteellä.

Elsin toiset agilityharjoitukset

Tänään oli ohjelmassa
*A-esteen alastulon kontaktia
* kolmen hypyn sarja, ohjattuna molemmilta puolilta
* Keinun ylösjuoksemista
* pussiin tutustumista
* renkaaseen tutustumista
* keppejä
* putkia
* pöytä

Elsin ensimmäiset agilityharjoitukset

Tänään oli se päivä, kun Elsi meni ensimmäisiin oikeisiin agilityharjoituksiin eli aloitti agilityn laajemman alkeiskurssin.
Tänään oli ohjelmassa tutustua:
* pöytään
* keppeihin
*keinun ylös kiipeämiseen
* puomin kontaktiin
* putkiin (suora ja mutka)
ja loppuun hyppy, hyppy, putkeen estesarja.

Täytyy sanoa, että pikkuneiti oli aivan innoissaan ja oli kokoajan menossa jonkun esteen luokse.
Tosin ohjaajalla on uuden lajin kanssa paljon opeteltavaa ja edelleen ollaan solmussa hihnan kanssa.

Uusi vuosi, uudet kujeet

Ei tarvitse miettiä mitä sitä koirien kanssa tekisi tänä vuonna.
Active Dogin kurssivahvistuksen tuli ja Nico jatkaa tokon ja agilityn valmennusryhmissä.
Pikku neiti aloittaa agilityn alkeiskurssin merkeissä ja tokossa Elsi siirtyy valmennusryhmään.

Agility Oulu 16.8.2009

Toiselle päivälle olin ilmoittautunut vain aamun ensimmäiselle hyppyradalle. Normaalisti Nico alkaa osoittaa hyytymisen merkkejä tässä vaiheessa joten olen tuumannut että kolme starttia saa vielä riittää. Tuomarina oli tälle kertaa Eeva-Liisa Pohjanen, joka olikin laittanut hyvin mielenkiintoisen alun radalle. Kaksi putkiansaa heti alussa ja toisen putken edestä piti koira saada vielä taipumaan kepeille. Kepeille vienti aiheutti kyllä ainakin itsellä päänvaivaa rataan tutustuessa enkä tainnut olla ainut. Sen verran moni siinä kohdalla pyöritteli päätään.

Kepeille vienti osoittautuikin kilpailussa ongelmaksi monelle. Itse sain kuitenkin Nicon taipumaan kepeille, hieman laajoin kaarroksin mutta kuitenkin, joten tähän täytyy olla tosi tyytyväinen. Eilisestä viisastuneena en tällä kertaa myöskään rynnännyt perään ja Nico pysyikin hyvin kepeillä loppuun asti. Meno oli hivenen laiskaa mutta se sallittakoon. Vauhtia tulee sitten kunhan varmuus kasvaa vielä hieman. Eli tästä siis selvittiin mutta miten loppu?? Voisin sanoa että loppurata sujui hyvin, sillä itsehän en täysin huomannut Nicon livahtavan yhden riman ali. Sen verran sivusilmällä huomasin että tulipa se jotenkin oudon vauhdikkaasti ja sitä pähkäillessä oltiinkin jo seuraavalla hypyllä. Eli yksi este jäi suorittamatta välistä ja tulokseksi hylkäys. Haluaisin kyllä nähdä tuon videolta että keksisin miten se noin teki, sillä Nico ei alita rimoja, ikinä. Eikä tälläkään radalla hyppyjen kanssa ollut muuten ongelmia, ainoastaan tuo yksi ainoa hyppy. Tempo laski hieman loppuradalla kun tulos kuulutettiin, mutta puhtaasti kuitenkin. Eli jatkoimme jälleen "Melkein, mutta ei aivan" sarjaamme.

Parannettavaa on noissa meidän käännöksissä. Pikkaisen ne lipsuvat laajoiksi ja syy on kyllä ihan omassa, hieman laiskassa liikkeessä. Omaan liikkeeseen on saatava lisää terävyyttä ja ajoitusta paremmaksi käännöksissä.

Agility Oulu 15.8.2009

Treenitauon jälkeen oli taas aika käydä kokeilemassa kuinka treeni on uponnut. Tänään oli vuorossa kaksi agilitystarttia, tuomarina Sari Mikkilä. Hieman kauhun ja pelon sekaisin tuntein odotin keppejä, vaikka ne treeneissä onkin jo kulkenut ilman mitään ongelmia.

Ensimmäinen rata oli lähes puhdas suoritus, keppeineen. Ainoaksi kielloksi muodostui yllättäen putkelle meno. Putki oli asetettu mutkalle ja ajattelin että siinä on hypyn jälkeen pieni mahdollisuus että koira livahtaa väärään päähän. Turhan varman päälle pelatessani vedin liiankin voimakkaasti Nicoa putken oikeaan päähän ja lähetyskin jäi hieman myöhäiseksi. Tämän seurauksesta kun viimein sain lähetettyä Nicon putkeen, oltiin jo niin lähellä putkea että Nico törmäsi putken reunaan. Kyllähän Nico putkeen meni ilman kiemuroita mutta tilanne tulkittiin kuitenkin kielloksi. Aikakin olisi riittänyt tällä kertaa, tuosta tilanteesta huolimatta. Mukava rata ja kohtalaisen hyvin rullaavaa menoa meiltä.

Toisen startin tulokseksi muodostui myös 5. Tällä kertaa virhe tuli kepeiltä. Lähetin kepeille rauhassa, mutta sitten säntäsin perään hieman liiankin innokkaasti. Nico päätti katsoa mikä sieltä takaa tulee päälle ja kepeillähän tämä tietää valitettavasti välittömästi virhettä. Kun lähetin uudelleen kepeille ja annoin rauhassa ja itsenäisesti tehdä ne, ei kepeillä ollut enää mitään ongelmaa. Muuten rata rullasi hyvin ja kepitkin olisi todennäköisesti sujunut hyvin ilman minun ryntäilyjäni. Niin varmat nuo kepit ei näköjään vielä ole. Ja jälleen kerran alle ihanneajan.

Huomiselle täytyy painaa vaan itselle mieleen että kepeillä ei kannata vielä kiirehtiä.

Agility Keminmaa 30.6 ja Oulu 1.7

Keminmaan kisoissa kohtaloksemme koitui jälleen kerran kepit. Tosin lämpö ja kaikki se matkustaminen oli aiheuttanut sen että Nico oli kuin puolikuollut Keminmaalle päästyämme. Ja kun tuon koiran meno on niin täysin tunnelmasta kiinni, niin tiesin jo heti että ongelmia on tulossa. Tällä kertaa ongelma vaan oli jo kertaluokkaa suurempi. Nico nimittäin ei suostunut tekemään keppejä ollenkaan. Kepeille tuli täysi stoppi ja katse oli apua anova. Hylkyhän sieltä sitten tuli loppujen lopuksi. Muuten rata oli jälleen kerran puhdas suoritus.

Oulun koirakerhon kisat yllättivät jo alkuunsa: rimat korkeudessa 35cm. Enpä muista nähneeni moista aiemmin. Muutenkin rataprofiili oli oikein mukava, vaikka muutama kinkkisempikin kohta sinne oli mahtunut. Suoritimme jälleen muuten täysin virheettömän radan, paitsi ne kepit. Nico jätti jälleen kesken kolmanneksi viimeisestä välistä. Toisella kerralla jo sitten mentiinkin loppuun asti. Tämän lisäksi kun vielä hidasteltiin keinulla oikein urakalla niin yliaikaakin tuli oikein roimasti.

Positiivista näissä pieleen menneissäkin kisoissa on se että olemme nyt suorittaneet radat keppejä lukuunottamatta puhtaasti joka kerta. Alkuaikojen sähellykset ja hätäilyt on nyt jääneet pois. Negatiivistahan tässä on sitten ne kepit, jotka ovat nyt tökkineet oikein urakalla. Mutta onneksi on kesäloma, nyt alkoi keppien tehotreenit. Ilmeisesti Nicolle on iskenyt niin paha epävarmuus kepeillä jota sitten olen itse vielä pahentanut stressaamalla niistä. Tämä sitten näkyy siinä että kisoissa kepit ei onnistu, kun taas treeneissä en itse nostata sitä stressiä. Nyt pyritään tekemään kepeistä se hauskin este koko radalla, katsotaan miten käy, saammeko poistettua ongelman ja kuinka nopeasti.

Active Dogs epäviralliset agilitykilpailut 16.6.2009

Jottei ihan tulisi heti ikävä agilityä ohjattujen treenien päätyttyä, kävimme Nicon kanssa jo eilen osallistumassa Active Dogin epävirallisiin kilpailuihin yhden startin verran. Kisailijoita oli oikein mukavasti, etenkin mölliradalle oli hyvin osallistujia ja nähtiin paljon hienoja suorituksia. Itse en osallistunut kuin illan viimeiseen kilpailevien starttiin toimien toimitsijana ensimmäisessä kilpailevien startissa. Tuomarina toiminut Mikko Aaltonen oli suunnitellut mukavat radat jokaiseen starttiin, sopivasti vaikeutta ja tiukkoja käännöksiä menemättä kuitenkaan liian vaikeaksi. Oma startti meni mukavasti kepeille asti jolloin iski jälleen meidän tämän kevään ongelma, keppien kesken jättäminen. Kepit jouduttiinkin ottamaan pariin kertaan uudelleen ennen kuin onnistui. Muita virheitä sitten ei tullutkaan. Nicosta paistoi kuitenkin jälleen lievä "virrattomuus", epäilen että autossa odottelu vei parhaimman terän pois. Olin nakittanut itse itse toimitsijaksi yhteen starttiin, joten odotusaikaa tuli jonkun verran. Tämä "terättömyys" on ollut nähtävissä aiemminkin, enkä ole oikein saanut sitä enää sen jälkeen syttymään täysillä.

Tulos 10 ja aivan liikaa yliaikaa, no kyllähän noilla kepeillä käveltiinkin edestakaisin ihan mukavasti. Yllätykseksemme tällä irtosi loppujen lopuksi B-startin medien ykkössija ja Nicolle purtavaa kotiin viemiseksi. Tosin kotiin päästyään Nico joutui pienen nelijalkaisen varkaan uhriksi ja menetti palkintonsa. Tuntomerkit oli selville ja varaskin löytyi saaliineen lähistöltä. Varas on jo joutunut kaltereitten taakse odottamaan oikeudenkäyntiä.

Plussaa
- Kontaktit onnistui, eikä toissapäiväistä karkailua ollut
- Käännökset sain tehtyä jo hieman tiukemmin
- Saatiin tulos aikaiseksi :D

Miinusta
- Käännökset pitäisi ottaa vielä tiukemmin ja näyttää seuraava suunta aiemmin.
- Putkilla pitäisi antaa jatkoohjeet aiemmin, taas rupesin karjumaan vasta kun koira jo tuli ulos putkesta ja menossa jo vahvasti A-esteelle.
- Ne kepit, pitää nyt ihan ottaa taas tutkintaan mikä aiheuttaa sen että Nico jättää välillä ne kesken.

Kevään agilitytreenit takana

Kevään (ja alkukesän) viimeiset ohjatut treenit kaiken mailman kiemuroineen on nyt takana ja kesäloma odottaa. On ollut erittäin mukava huomata mikä muutos Nicossa on tapahtunut viime aikoina. Vauhtia on tullut selkeästi lisää, stoppailut ja jumiutumiset ovat jääneet pois ja tuo koirahan on jopa alkanut irtoilemaan/karkailemaan esteille. Talvella vielä tuntui että tuota koiraa ei saa pois tuosta lahkeesta sitten millään. Ainut huono puoli tässä tilanteessa on tietysti se, että minun täytyy nyt oikeasti ruveta ohjaamaan tuota koiraa aiemmin ja paremmin....

Liekkö muutos tapahtunut muuttuneen treenaamisen kautta vai liekkö eräs pieni nelijalkainen kiusankappale piristänyt elämää, tiedä häntä. Tärkeintä on että Nico viihtyy, ja sitä se tuntuu tekevän.

Our last guided agility practices for this spring are over and summer holiday waits. It has been nice to notice the change that has happened in Nico during last few months. We have gained much more speed, stops and jams seems to be over and that dog has started to read the course more on his own. In winter, it felt that you could not get him leave my side, no mather what. The only downside of this is that now I have to start give directions earlier and clearer.....

I wonder if the change is due a change in training or might some little four legged devil have her paw in this... We´ll what´s important, is that Nico enjoys and he sure does seem to do that.

Kemi 6.6 agilitykilpailut

Launtaina (6.6) suuntana oli Kemi, tavoitteena kesäistä aurinkoa, hellettä, pari agilitystarttia ja hyviä tuloksia. Kuinkas kävikään, Kemiin päästiin ja pari starttiakin otettiin. Muuten toteutus ontui, aurinkoa emme nähneet, päinvastoin taivaalta saimme niskaamme LUNTA ja tuloksiinkaan ei voi ihan olla tyytyväinen. Kyllähän reissuun tulee aina varauduttua, mutta lumisadetta emme odottaneet. Eipä tuota onneksi riesaksi asti tullut. Mutta sitten niihin startteihin. Valitettavasti keräsimme jälleen kerran hyllymetrejä lisää, johan noita onkin jo mukavasti. Jospa tulisi joskus jotain laitettavaakin niille. Mutta eipä jääneet virheettömät radat tällä kertaa kauas.

Ensimmäinen rataan tutustuminen nostikin jo tuskan hien pintaan. Radalle oli aseteltu putki A-esteen alle, suoritus järjestys putki, hyppy, A-este. Tuo koiruus kun on hulluna kontaktiesteisiin, tämä todettiin viimeksi torstaina treeneissä. Selvisimme kuitenkin puhtaasti kolmanneksi viimeiselle esteelle, jäljellä enää 3xhyppy. Koira taipui yllätyksekseni jopa sinne putkeen. Hypyllä Nico tulkitsi ohjaukseni perusteella tilanteen ilmiselväksi takakierroksi ja toteuttikin tämän tyylipuhtaasti. Valitettavasti tuomari oli suunnitellut radan aivan väärin, kyllä siitä olisi pitänyt tuomarin mukaan mennä suoraan yli. Muuten täysin puhdas suoritus, tuota tuomarin "pikku mokaa" lukuun ottamatta.

Päivän toinen rata oli ensimmäinen rata päinvastaiseen suuntaan, pienin muutoksin. Suoritus meni muuten puhtaasti, mutta tällä kertaa ei enää taipunut pieni koira putkeen. Sinnehän se A-esteelle paineli täyttä vauhtia. Loppu sujuikin taas ongelmitta. Vaikka jälkipolville ei tälläkään kertaa jäänyt kirjallista dokumentaatiota, molemmilla radoilla koitui ongelmaksi vain yksi ainoa este joten kyllä noihin ratoihin silti pitää olla tyytyväinen. Ohjaukseen pitää vaan saada lisää terävyyttä ja selkeyttä.

Destination: Kemi. Aim: Sunshine, nice warm weather, couple of agilitystart, good results. Results: We got the Kemi and got couple of agilitystarts. Other than that, execution was lagging.

Sun did not shine that much, on the contrary it started to SNOW while waiting. Yep, snow in june, welcome to Finland. Also the results left something to improve because we continued our streak of disqualification again. But it was so close again.

On the first courser we got without a fault to the third last obstacle of the course, only three jumps left. Unfortunately Nicos interpretation of the course was little bit different from the judge. Judge had planned that dogs jump straight over the jump, when Nico was quite certain that you first have to go around it and then jump back. We even got through tight spot where the tunnel was set under the A-frame which I thought would be troublesome for us.

Second course was first course backwards, only with slight changes. We made almost faultless run again, only problem was that this time the lure of the A-frame was too big for a small dog. So we were disqualified again. Eventhough we did not get results this time, there was only one small fault on either course. So I´m quite satisfied on that, I just need to be bit sharper and clearer on my guidance.

Tulipahan taas kerran huomattua että kyllähän tuosta koirasta saa vauhtia irti... jos vaan osaa ohjata. Eilisissä treeneissä mentiin taas lujaa. Ei siinä muuta vaadita kuin että itse luottaisi tuohon koiraan ja ohjaisi kunnolla. Mitenhän tuon eilisen saisi onnistumaan kisoissa??

Once again it became obvious that that dog goes fast in agility... if you just guide it well. Yesterday, we once again went fast through course. It only takes that I trust the dog and guide it well. How could I bring yesterdays feeling to the competitions??

Viikonloppuna tuli otettua kaksi starttia Nicon kanssa OKK kisoissa Oulussa vaihtelevin tuloksin.
Lauantain agilityradalta tuloksena hylky. Hieman vajavainen ohjaus ja Nico päätti että keppien taustalla näkyvä puomi on vetovoimaisempi. En ollut ollenkaan ottanut huomioon että se voisi irrota sinne asti, irtoaminen kun ollut meillä muutenkin ongelmana. Aina oppii uutta kun vanhaksi elää. Loppurata olikin sitten puolivaloilla menoa kun Nico tympääntyi siihen ettei hänen ratavalintaa arvostettu. Kääpiösnautserit ovat sitten suloisia. Eipä siitä sen kummaisempaa, pitää näköjään alkaa treenaamaan enemmän ansaesteitä ja ohjata vaan paremmin jatkossa.

Sunnuntain hyppyradalle tulikin oikein motivaatiolataus kun Nico tuumasi lämmitellessä että vesisateessa ei ole hauskaa ja hypyt on paljon helpompia kun menee riman ali. Ja minä kun olin ajatellut että vedätän ihan täysillä koko radan, meni miten meni. Noh, loppui rohkeus siihen ja rukkasin suunnitelmaa hivenen maltillisemmaksi. Onneksi alittelua ei esiintynyt radalla, eihän tuo sokerista tehty koira kaikkein vauhdikkain ollut mutta mentiin kuitenkin. Yhdelle esteelle jäätiin kiertelemään kahden kiellon verran eli sieltä +10 ja aikaahan meillä tuohon suoritukseen meni sen verran että yliaikaakin napsahti. Mutta saatiinpahan taas vaihteeksi tuloskin.

Vauhdikkaampaa menoon Nicon kanssa tarvittaisiin nopeampaa menoa ohjaajalta. Treeneissä tämä on nähtävissä. Siellä oma rohkeus riittää vedättämään kovemmin ja meno on parempaa. Jotenkin sitä vaan kisatilanteessa ottaa "varman" päälle ja tulos on sitten nykyinen. Näin jälkiviisaana on tietysti helppo miettiä että jos olisin mennyt sunnuntaina alkuperäisen suunnitelman mukaan, voisi tuloskin olla parempi. No, jospa me joskus saadaan sama fiilis aikaan kisoissa kuin treeneissä.